|
Runko: 1992 Veistänyt edesmennyt mestari, Paavo Holma, Kello.
Hytti: Lasikuidutettu vaneri v.2001 Edellinen omistaja teettänyt.
Mitat: 9.00 x 2.70 m
Paino: n.3t
Moottori: Ford 85hp diesel -83 merikytkin Velvet Drive
Huippunopeus: 14 solmua, matkavauhti 7-10 solmua.
Varusteet: Kaikuluotain, kompassi, sammutin, radio, vesi-wc, jääkaappi, makuutilat kolmelle...
2003...
Kaikki alkoi huhtikuussa 2003, kun työkaverini kertoi, että firman newsseissä, myydään-palstalla on myynnissä Retkivene...Vene ei ollut minulle uusi tuttavuus, olinhan nähnyt sen toissa kesänä samassa laiturissa, missä oma 6 metrinen tervattu, perämoottoriveneenikin majailee. Olin siis nähnyt veneen jo paljon aikaisemmin, miettinyt, mitä tekisin siihen jos olisi oma...=) Otin myyjään yhteyttä, kertoi että hänen aikansa ei riitä enää veneilyyn. Kävin katsomassa venettä, joka vaikutti puuosiltaan terveeltä, mietin yön yli, mietin toisen yön yli, mietin, mietin, ja suunnittelin.. =) Kävin taas katsomassa venettä, tällä kertaa oli jo puhe, että kaupat tulee, jos kone lähtee startista käyntiin. Kone hörähti tulille ja kaupat tehtiin. Nyt minulla oli siis iso puuvene ilman traileria.
Soittelin Oulun autokuljetukseen, josta sain tukun autoilijoiden nimiä ja hetken puhelinrumban jälkeen löytyi sopivan kokoinen kuorma-auto nostureineen, joka kuljetti veneen myyjän pihalta Oulun Hietasaareen, Vaakunankylän venesatamaan, missä on kentällä tilaa säilyttää ja huoltaa veneitä, sinne laskimme pukkien päälle uuden perheenjäsenemme.
No niin, toukokuun alkupäivinä aloitin työt uuden projektin parissa. Ohjeet tätä puuhaa varten olin saanut sfnet.harrastus.veneet, Mika Vanhalan, Pekka Huhdan, sekä puuvene.net -webbi sivuilta.. SUURI KIITOS!!! =)
Vene oli kyllästetty joskus vuosia sitten Owatrolilla ja lakattu. Lakka pinta oli monesta kohtaa halkeillut ja kosteus oli päässyt tummentamaan puuta, edessä olisi siis iso huolto, rungon kyllästys ja lakkaus.
Poistin vanhan lakan nestekaasutoholla ja käsiskraballa, lauta kerrallaan, mikä oli työlästä, mutta ainut keino poistaa vanha lakka veneen rungosta. Kun lakka oli poistettu, alkoi hiominen, jonka tein vastoin ohjeita tasohiomakoneella, joka löytyi omasta takaa. (kokeneemmat neuvoivat käyttämään epäkeskoa)
Kun pinta oli puhtaalla puulla ja hiomajälki miellytti silmää, aloitin kyllästämisen, Peruskyllästettä, pellavasiemenöljyä, tervaa ja mäntytärpättiä. Vene imi reilu parikymmentä litraa kyllästettä kahden päivän aikana.
Odotellessani kyllästeen kuivumista, kävin veneen tekniikan kimppuun. Vaihdoin potkuriakselin laakerin uuteen, vanha rahisi ja kolisi tosi pahasti, ei ollut saanut rasvaa jostain kumman syystä. Ei ollut häävi savotta, vanha laakeri oli tosi lujassa, teetti töitä vähän enemmänkin...
Kylläste taisi kuivua jotain pari viikkoa, pinta tuntui kuivalta, aloin vedellä lakkaa päälle, joka oli Le Tonkinoissia, joka öljypohjaisena tarttui hyvin puuhun. Kerran päivässä sipaisin rungon läpi lakalla, kolme kerrosta, sitten välihionta karhunkielellä, sitten toiset kolme kerrosta lisää.
Sisätilat, jotka ovat vaneria, käsittelin Valtti-Colorilla, joka oli sävyltään kirsikka.. Saman värin saivat myös kaidepuut, hylkylistat, sekä nimikyltti.
Vesirajan alapuolelle laitoin Hempelin Yacht Primeriä kolme kerrosta ja pintaan saman valmistajan Classic Antifouling.
Moottorille riitti öljynvaihto+suodatin, sekä polttoaine suodattimien vaihto. Merivesipuolen letkut, sekä pohjaventtiili menivät uusiksi.
Nimikyltti kylkeen ja vene oli valmiina vesillelaskuun..
Nimi, "Mira-Julia" tuli vaimoni kummitytön mukaan..=)
Veneen vesillelaskupäivä oli 18.6.
Paatti rannasta nosturilla kuorma-auton kyytiin, siitä laiturin reunalle, ja venho vesille.
Vettä tulla lirutteli jonkin verran lautojen saumoista, olihan se ollut edelliskesän kokonaan kuivilla. Oli jo iltamyöhä ennenkuin maltoin jättää veneen yöksi turpoamaan.
Vene oli yllättävän helppo käsitellä noinkin isoksi, eihän minulla ole aikaisemmin ollut kokemusta kuin pienistä perätuupparikiuluista.
Ensimmäinen yön-yli-reissu olikin juhannusaattona,
jolloin vaimon kanssa ajeltiin Kropsuun,
yötöntä yötä valvomaan, kyllä oli kiva nukkua tuossa uudessa "vesisängyssä".
Kesä meni ajellessa ja tehdessä pieniä parin päivän retkiä merelle.
Ajotunteja kertyi melkein 60h,
mitään isompia haavereita ei sattunut,
mitä nyt kerra kippari laiminlöi polttoainetäydennyksen, ja löpö loppui,
mutta sitähän ei kukaan ensi kesänä muista..eihän. veneen otin pois vedestä syyskuun lopulla.
2004...
Kevätkunnostusta aloittelin Huhtikuussa, putsasin joka-ainoan laudansauman irtopölystä, käsin.(kun rannassa ei ole sähköjä) Ai että oli työlästä puuhaa. Toukokuussa sitten pääsinkin kyllästämään runkoa sisäpuolelta, pellavaöljy-peruskylläste-sekoitusta menikin 12 litraa. Keulahyttiin tuli tehtyä uusi lattia, kun vanha lattia syksyllä meni nuotiopuiksi, kun edellinen omistaja oli ruuvannut sen niin tähdellisesti kiinni ja ruuvit olinat ruostuneet piloille. Ulkopuolella paikkasin muutamia naarmuja lakkapinnassa, sekä paikkasin vesirajan alta lähtenyttä antifoulinkia. Trailerikin tuli ostettua ja siihenhän piti hitsailla uusia virityksiä, ennenkuin se passasi minun venhooni.
Sitten ei muuta kuin traktorimies paikalle ja paatti veteen, tämä oli 18.5. eli kuukauden aikaisemmassa kuin edellis keväänä.
Lautojen saumat eivät vuotaneet läheskään yhtä paljon kuin vuosi sitten, joten ei tarvinnut kukkua yömyöhään veneellä ja hätäillä, että pysyykö pinnalla....
6.7.2004
Sivuja päivitetty, nyt löytyy Google-palkkia,
laskuri, sekä vieraskirja.
8.7.2004
Lähdimme vaimoni kanssa ajelulle, tarkoituksena kiertää Hietasaari, Toppilansalmen kautta Vihreäsaareen.
Toppilan salmessa tuntui, että jokin "karahti" tosi pahasti, potkuri ravisti eteenpäin ja pakilla pyöritettäessä, vauhti hiipui.
Ei muuta kuin parkkiin möljälle.
Ensiksi tuli mieleen, että hajosi merikytkin tai jotain potkuriakselistosta, tarkastettuani, ettei vika ollut niissä, potkuriakselikin pyöri kevyesti sitä käsin pyöritettäessä, otin housut, paidan ja kengät pois ja ei muuta kuin vakaajalevyn päälle veteen polvilleen ja käsin haromaan potkuria veden alle.
Käteeni sattui jokin riekale, mikä oli kietoutunut tiukkaan pokurin ympärille, suodatinkangasta!!
Reilun karvalakin kokoinen möykky sitä sieltä löytyi, kun sen irti sain sieltä revittyä.
Tuuli oli ilmeisesti lennättänyt sen läheiseltä asuntomessutyömaalta.
Noh, kahvit juotuamme ja itseni kuivatettuani matka jatkui taas.. =)
11.10.2004
Vene on nyt nostettu kuiville, sisältä pesty kloriitilla, pohja pesty katuharjalla ja vedellä.
Tosi helposti lähtee moskat pois tuosta antifouling maalista. Tekniikka toimi koko kesän moitteetta, tunteja koneelle tuli 40 tuntia, 28 päivänä veneiltiin, polttoainetta tankattiin 180l.
Nyt odotellaan kevättä...
|